Osallisuus minun näkökulmastani: Rojin Birzoi

Miten olet saanut äänesi kuuluviin suomalaisessa yhteiskunnassa?  

Olen ollut aktiivinen tuomaan omia kokemuksiani ja ajatuksiani esille järjestöissä ja eri hankkeissa. Niin työ- kuin arkielämässäkin tuon omia kokemuksiani pakolaisuudesta esille ja yritän saada muutosta ihmisten ennakkoluuloihin.  

Miten ääntäsi ei kuulla?  

Koska yhteiskunnan eri viranomaisetkin ovat tavallisia ihmisiä tunteineen ja ennakkoluuloineen, nämä saattavat heijastua heidän toimintaansa niin työ- kuin arkielämässä. Hyvin monesti vieraskieliset ihmiset koetaan vaikeiksi. Käyttäydytään tylysti, epäasiallisesti ja ennakkoluuloisesti. Pakolaiset nähdään riesana ja huonoina maahanmuuttajina, mutta intensiivinen kotoutuminen ja yhdenvertainen kohtelu kuitenkin pidemmällä tähtäimellä toisivat tehokkaita ratkaisuja.  

Ajoittain on tuntunut, että pitää aktiivisesti pitää omia puolia ja vakuuttaa olevansa ns. “hyvä mamu”. Välillä tuntuu, että yksilöllisyys ei koske meitä maahanmuuttajia. Kun maahanmuuttaja epäonnistuu, automaattisesti se liitetään taustaan eikä siihen, että ihmiset ovat erilaisia. Toimitpa miten tahansa, aina se liitetään taustaasi.  Jos onnistun, hyväksikäytän suomalaista järjestelmää ja jos epäonnistun, olen riesaksi tälle yhteiskunnalle. On hyvin kuluttavaa, kun jatkuvasti täytyy ponnistaa mahdollisimman korkealle, vakuutella olevansa sopiva tähän yhteiskuntaan ja todistaa maahanmuuttajien olevan myös tavallisia ihmisiä. 

Miten haaveitasi, tavoitteitasi ja unelmiasi tuetaan ja on tuettu?  

Olen kiitollinen, että olen saanut ilmaisen koulutuksen ja naisena saan vapaasti tuoda itseäni esille.  Koulutusjärjestelmä on mahdollistanut pääsemään lähemmäksi tavoitteitani ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.  

Millaiset asiat ovat vaikeuttaneet tunnetta?  

Muuttaessani Suomeen asuin pienellä paikkakunnalla. Paikkakunnan asukkaat eivät olleet tottuneet ulkomaalaisiin, mikä heijastui heidän käytökseensä ajoittain hyvinkin voimakkaasti. Muuttaessani Suomeen olin rakentanut itselleni haavemaailman hyvästä elämästä. Jatkuvan kiusaamisen ja rasistisen kohtelun vuoksi unelma romuttui, koin itseni entistä ulkopuolisemmaksi ja unelmoin pois pääsystä. En pystynyt käsittelemään kokemaani syrjinnän syytä. Näiden kokemusten vuoksi ajatusmaailmani suomalaisesta yhteiskunnasta oli vääristynyt ja ajattelin kaikkien suomalaisten vastustavan ulkomaalaisia.  Ajattelin, etten koskaan olisi tarpeeksi hyvä kuulumaan tänne. Minulle tehtiin hyvin selväksi, etten kuulu tänne ja ymmärrettävästi sopeutuminen Suomeen ei aina ollut kovin helppoa. 

Monet eivät ymmärrä, että rasistisilla vitseillä he tuovat omat ajatuksensa esiin ja ylläpitävät syrjiviä rakenteita. Varsinkin viranomaisten olisi syytä kiinnittää tämän kaltaiseen toimintaan huomioita. On kaikkien edun mukaista, että kaikkia ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja heille annetaan tilaa tulla kuulluksi.   

Millaiset asiat saavat sinut tuntemaan olevasi osa suomalaista yhteiskuntaan? Mikä siihen tunteeseen vaikuttaa?  

Muuttaminen isommalle paikkakunnalle auttoi rakentamaan kaverisuhteita suomalaisiin ja tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan realistisemmin. Nuoruudestani lähtien useat eri yhteiskunnan tukitoimijat ovat auttaneet minua rakentamaan omaa polkua. Mitä enemmän olen päässyt suomalaiseen yhteiskuntaan ja välttelemään ulkomaalaisvastaisia ihmisiä sitä positiivisemmaksi oma suomalaisidentiteettini on muuttunut. Työ, suomalaiset ystävät ja yhdenvertainen kohtelu saavat minut tuntemaan itseni osaksi tätä yhteiskuntaa.